Polkupyöräily juhlapäivinä ja kaupunkifestivaalin aikana
DOI:
https://doi.org/10.58956/liikenne.145025Avainsanat:
Pyöräily, Vantaa, Tikkurila FestivaaliAbstrakti
Valtaosa pyöräilymatkoista on alle viiden kilometrin mittaisia. Lyhyet matkan kouluun tai ostoksille tehdään usein polkupyörällä. Asenteilla on vaikutus matkustusvälineen valintaan, tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaikuttaa positiivisesti polkupyörän valintaan. Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030. Pyöräilijöistä tiedetään melko hyvin, sen sijaan erilaisten tapahtumien vaikutuksista pyöräilyyn tiedetään vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää Vantaalla kesäisin järjestettävän populaarimusiikin tapahtuman, Tikkurila festivaalin vaikutuksia pyöräilyn määrään lähialueen mittauspaikoissa. Monilla paikkakunnilla Suomessa on käytössä automaattisia pyöräilyn määrän mittareita, joiden tietoja on saatavilla tunneittain ja päivittäin. Tikkurila festivaalin lähellä näistä mittareita on muutamia, joiden tietoja verrataan vastaaviin mittaustietoihin Espoossa ja Helsingissä.
Pyöräilyaktiivisuus on hyvin altista lämpötilan vaihteluille, tässä tutkimuksessa lämpötilatieto on Helsinki-Vantaan lentoaseman vuorokauden minimilämpötila. Myös eri juhlapäivien, kuten pääsiäisen, vappuaaton ja vappupäivän ja joulun pyhien aikana pyöräilymäärä poikkeaa normaalista. Tikkurila festivaalin vaikutuksia arvioidaan tunneittain erojen erot (difference-in-differences) menetelmän avulla. Tulosten mukaan aamuyön varhaisina tunteina festivaalilla on positiivinen vaikutus lähialueen pyöräilymääriin mittauspaikkojen aineiston perusteella. Vastaavat aineistot Espoosta tai Helsingistä eivät näytä positiivista vaikutusta. Tämä tutkimus käyttää tuntikohtaista dataa Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta heinäkuusta 2017 syyskuuhun 2023 36 eri mittauspaikasta. Yhteensä havaintopäiviä on 2140. Osa mittareista ei ole ollut koko ajanjaksoa yhtämittaisesti käytössä.
Lähdeviitteet
Eskola, A. (2023). Talvipyöräilyyn vaikuttavat sääolosuhteet. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/803677/Eskola_Aatu.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Goel, R., Goodman, A., Aldred, R., Nakamura, R., Tatah, L., Garcia, L. M. T., Zapata-Diomedi, B., de Sa, T. H., Tiwari, G., de Nazelle, A., Tainio, M., Buehler, R., Götschi, T., & Woodcock, J. (2022). Cycling behaviour in 17 countries across 6 continents: levels of cycling, who cycles, for what purpose, and how far? Transport Reviews, 42(1), 58–81. https://doi.org/10.1080/01441647.2021.1915898
Götschi, T., Tainio, M., Maizlish, N., Schwanen, T., Goodman, A., & Woodcock, J. (2015). Contrasts in active transport behaviour across four countries: How do they translate into public health benefits? Preventive Medicine, 74, 42–48.
Henkilöliikenne-tutkimus syksy 2022. (2022). www.hlt.fi
Javaid, A., Creutzig, F., & Bamberg, S. (2020). Determinants of low-carbon transport mode adoption: systematic review of reviews. In Environmental Research Letters (Vol. 15, Issue 10). IOP Publishing Ltd. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aba032
Kallio, J., Turpeinen, S., Hakonen, H., & Tammelin, T. (2016). Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75. https://doi.org/10.3402/ijch.v75.33319
Kallio, R., Kärkinen, T., Mutikainen, J., & Supponen, A. (2023). Henkilöliikenne-tutkimus syksy 2022. www.hlt.fi
Kinnunen, M., Koivisto, J., & Luonila, M. (2019). Festivaalibarometri2018Kinnunen_Koivisto_Luonila.
Kinnunen, M., & Luonila, M. (2021). Festivaali-ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä. https://services.fsd.tuni.fi/catalogue/FSD332
Krizek, K., Johnson, P. J., & Tilahun, N. (2005). Gender differences in Bicycling Behavior and facility preferences. Research on Women’s Issues in Transportation, 2, 31–40.
Laukkanen, A., & Hasanen, E. (2021). Title: Year. Liikunta & Tiede, 58(4), 91–98. http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en
Li, X., Zhang, Y., Du, M., & Yang, J. (2019). Social Factors Influencing the Choice of Bicycle: Difference Analysis among Private Bike, Public Bike Sharing and Free-Floating Bike Sharing in Kunming, China. KSCE Journal of Civil Engineering, 23(5), 2339–2348. https://doi.org/10.1007/s12205-019-2078-7
liikuntaneuvosto, V. (2022). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. www.liikuntaneuvosto.fi
Max, M., Saara, A., Marika, K., Carlos, L., & Jani, P. (2021). Selvitys ja tutkimustoiminta Utrednings-och forskningsverksamhet Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet.
Muñoz, B., Monzon, A., & Daziano, R. A. (2016). The Increasing Role of Latent Variables in Modelling Bicycle Mode Choice. Transport Reviews, 36(6), 737–771. https://doi.org/10.1080/01441647.2016.1162874
Siivari, H. (2018). Polkupyöräily ja kaupunkibussiliikenne Joensuussa.
Suomalaisten liikkumistottumukset. (2023). Suomalaisten Liikkumistottumukset. https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset
Ton, D., Duives, D. C., Cats, O., Hoogendoorn-Lanser, S., & Hoogendoorn, S. P. (2019). Cycling or walking? Determinants of mode choice in the Netherlands. Transportation Research Part A: Policy and Practice, 123, 7–23. https://doi.org/10.1016/j.tra.2018.08.023
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2025-01-25 (2)
- 2024-01-25 (1)
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Seppo Suominen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
