Kaupungissa yksinasuvien autollisten ja autottomien liikkumiskokemuksia

Kirjoittajat

  • Hanne Tiikkaja Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.58956/liikenne.144790

Avainsanat:

Yksinasuvat, hyvinvointi, autonomistus, liikenneköyhyys

Abstrakti

Suomessa asuu lähes 1,3 miljoonaa ihmistä yhden hengen kotitaloudessa. Liikenneköyhyyden kannalta yksinasuvat muodostavat kiinnostavan erityisryhmän. Liikenneköyhyyden kokemusta voidaan arvioida tarkastelemalla hyvinvoinnin kannalta tärkeitä matkoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten autottomissa ja autollisissa kotitalouksissa yksinasuvat työikäiset kokevat hyvinvoinnin kannalta tärkeiden matkojen tekemisen ja millaisia esteitä he kokevat liikkumisessaan. Tutkimusaineistona toimi Tampereen Hervannan ja Kalevan asukkaille suunnatun kyselytutkimuksen (2020) aineisto. Tulosten perusteella autottomat yksinasuvat pystyivät tekemään hyvinvoinnin kannalta tärkeät matkat yhtä hyvin kuin autolliset. Liikkumisessa koetuista haasteista ainoastaan määränpäiden sijainti kaukana kotoa koettiin autottomien keskuudessa suuremmaksi haasteeksi kuin autollisten parissa. Tulokset tukevat kestäviin kulkutapoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Kirjoittajan esittely

Hanne Tiikkaja, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto

Tekniikan lisensiaatti

Lähdeviitteet

Christensen, T. H., Friis, F. & Nielsen, M.V. 2022. Shifting from ownership to access and the future for MaaS: Insights from car sharing practices in Copenhagen. Case Studies on Transport Policy 10 (2022) 841–850. https://doi.org/10.1016/j.cstp.2022.02.011

Crawley, M. J. 2007. The R Book. 1st ed. New York: Wiley. Web.

Deka, D. 2014. The Living, Moving and Travel Behaviour of the Growing American Solo: Implications for Cities. Urban Studies 51(4) 634–654, March 2014. https://doi.org/10.1177%2F0042098013492233

De Vos, J. 2018. Do people travel with their preferred travel mode? Analysing the extent of travel mode dissonance and its effect on travel satisfaction. Transportation Research Part A: Policy and Practice 117. 261– 274. https://doi.org/10.1016/j.tra.2018.08.034

De Vos, J., Singleton, P.A. & Gärling, T. 2022. From attitude to satisfaction: introducing the travel mode choice cycle, Transport Reviews, 42:2, 204-22. https://doi.org/10.1080/01441647.2021.1958952

Erola, J. & Kilpi-Jakonen, E. 2022. The role of partnering and assortative mating for income inequality: The case of Finland, 1991–2014. Acta Sociologica 2022, Vol. 65(2) 130–149. https://doi.org/10.1177%2F00016993211004703

Ho, C. & Mulley, C. 2015. Intra-household interactions in transport research: a review. Transport Reviews, 35:1, 33–55. https://doi.org/10.1080/01441647.2014.993745

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Riippuvuudet 2. Edita Publishing Oy. Saantitapa: www.tilastollinentutkimus.fi/5.SPSS/Riippuvuudet.pdf, viitattu 6.5.2022

Schwanen, T. & Mokhtarian, P. L. 2005. What affects commute mode choice: neighborhood physical structure or preferences toward neighborhoods? Journal of Transport Geography 13. 83–99. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2004.11.001

Tilastokeskus 2016. Helsinki: Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu]. Saantitapa: https://www.stat.fi/tilasto/ktutk, viitattu 5.5.2022

Tilastokeskus 2021. Helsinki: Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. Saantitapa: https://www.stat.fi/tilasto/asas, viitattu 5.5.2022

Tiikkaja, H., Liimatainen, H. & Pöllänen, M., 2018. Liikenneköyhyys Suomessa. Liikenne 2018. 52–62. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni- 202008196559

Tiikkaja, H., Liimatainen, H. & Pöllänen, M., 2019. Miten voidaan tunnistaa liikenneköyhyydestä kärsivät? Liikenneköyhyyden tutkiminen objektiivisena ja subjektiivisena ilmiönä. Liikenne 2019. 34–60. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008196560

Tiikkaja, H. & Liimatainen, H., 2020. Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä. Alue ja ympäristö Vol 49 Nro 2 (2020). 130–144. https://doi.org/10.30663/ay.89074

Tiikkaja, H., Liimatainen, H. & Pöllänen, M., 2020. Satisfaction with general functionality and safety of travel in relation to residential environment and satisfaction with transport modes. European Transport Research Review (2020) 12:32. https://doi.org/10.1186/s12544-020-00423-9

Tiikkaja, H. 2021. Liikkumismahdollisuudet Tampereen Hervannassa ja Kalevassa 2020. Yhteenvetoraportti kyselytutkimuksen päätuloksista. Tampereen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Liikenteen tutkimuskeskus Verne. ISBN 978-952-03-1871-0. 12 s + liitteet.

Young, M. & Lachapelle, U. 2017. Transportation behaviours of the growing Canadian single-person households. Transport Policy 57 (2017) 41–50. http://dx.doi.org/10.1016/j.tranpol.2017.03.022

Tiedostolataukset

Julkaistu

2022-12-01

Viittaaminen

Tiikkaja, H. (2022). Kaupungissa yksinasuvien autollisten ja autottomien liikkumiskokemuksia. Liikenne-vuosikirja, 5(1), 30–49. https://doi.org/10.58956/liikenne.144790

Numero

Osasto

Tieteelliset artikkelit